Syksyistä fiilistelyä!


Tänään oon yrittänyt useamman kerran mennä takapihalle ottamaan arskaa vp:n kunniaksi ja aina kun oon asettanut ruhoni aurinkotuoliin on mennyt pilveen. Vettä tulee taivaan täydeltä tälläkin hetkellä ja olo on jotenkin syksyn ajatuksissa. On tullut siivottua ja katsastettua hiukan vaatekaappien sisältöä siistimmiksi. Aamusta vielä sai avoautoilla kun kävin pyörähtämässä kaupungilla, niin makee keli oli! Intersportissa oli loppuunmyynti niin se kyllä houkutteli tämän tytön ostoksille ;) Muuta ei kuitenkaan jäänyt käteen kuin hienoakin hienompi pinkki pipo. Sen vuoksi varmaan aloinkin miettiä syksyä. Syksyltä mä odotan ehkä eniten sitä säännöllisyyttä mikä taas täyttää elämän. Odotan myös uusia haasteita joita todellakin tulee mulle tarjoutumaan kun siirryn poliklinikalle töihin. Oon aina innostunut kaikesta uudesta töissä ja hymyssä suin käyn uusiin haasteisiin :) Odotan myös juoksulenkkejä sekä kävelyä raittiissa ilmassa lämpimissä vaatteissa koiran kera. Myös luokkakokous-suunnitelmat alkaa jylläämään ja on mukavaa nähdä vanhoja tovereita piiiitkästä aikaa.
Salilla on musta parasta käydä just syksyllä koska silloin sinne voi mennä entistäkin paremmalla mielellä. Jos ulkona myrskyää ja on kolkkoa saa sisältä treenien merkeissä energiaa ja paljon! Oon meinannut josko järjestäis myös Partylitet kotosalla kaverin vetämänä, vähän niinkuin tyttöjen pikkujouluajattelun hengessä :)
Tällä viikolla olis taas luvassa häitä ja silloin annan ittelleni luvan syödä hyvää. Muuten aion pysyä viikon ruodussa. Salilta on ollut pakko pitää taukoa nyt viis päivää (!!) :( koska kuntosali siirtyy kokonaan uuteen paikkaan. Voi kun jo pian pääsis päästelemään höyryjä pihalle :D 
Loppuun eräs ihana ajatus joka kuvastaa myös minun elämän ajatteluani. 




Tärkeää elämässä on nöyryys ja intohimo. Minkä teetkin, tee takapuoli savuten, syöksy siihen suorin vartaloin kahdella kierteellä, koska vain siten lunastat itsekunnioituksesi.
Ja jos kaadut, nouse ylös, pane heftaa polveen ja etene taas. Jos kaadut aina vain, ajattele, että kukaan ei kaadu niin komeasti kuin minä, niin suoraan mahalleen ja näköalapaikalle. Sillä autuaita ovat ne, jotka osaavat nauraa itselleen, koska heiltä ei tule hupia puuttumaan.