Sivun näyttöjä yhteensä

maanantai 9. heinäkuuta 2012

Morjensta pöytään

Olo on edelleen hieman nuutunut viikonlopun rientojen jäljiltä. Viime viikolla juhlin synttäreitäni pienimuotoisesti, vietin aikaa äidin ja sisarusten parissa ja terästin muistoja lapsuuden ystävien kesken ystävän polttarien merkeissä mökillä.
Musta tuntui kamalalta täyttää 27 v. Varmaan siitä lähtien kun oon täyttänyt 25v mieleeni painuu vähän väliä että kun oon 30, haluan olla saavuttanut elämässäni jo jotain suurempaa. Se mitä se suurempi on , en tiedä ja se siinä ajatuksessa varmaan ahdistaakin. Menin normaalisti aamuvuoroon synttäripäivänäni pohdiskellen että kenellekään en mainitse että täytän vuosia. Ensimmäinen minuutti töissä niin yökkö onnitteli suurimman osan kuullen. Oli kattonut fasesta että täytän vuosia. Siinähän se sitten olikin.... Äiti mulle joskus sanoi että kun se täytti 30 v oli se kriisin aikaa mutta kun on täyttänyt 40 v on se kuulemma ollut elämän parasta aikaa. Toivon mukaan pitää paikkaansa :) Huomasin synttäripäivänä mukamas ryppyjäkin kasvoillani! Luultavasti ne on siinä olleet jo tovin aiemminkin mutta sinä päivänä niitä tsiikaili tarkemmin ;) On siinä hyviäkin puolia että ikää tulee lisää. Tulee jotenkin koko ajan itsevarmemmaksi ihmisenä eikä enää hetkahda niin pienistä. On oppinut entistä enemmän arvostamaan elämän perusasioita, hyviä ystäviä, perhettä, rakkautta ja terveyttä.

Lauantai oli yks elämäni muistorikkaimmista päivistä kun mietitään kekkereitä joita on tullut ystävien kanssa vietettyä. Juhlittiin kaverin polttareita mökkeillen Lehtimäellä. Parisenkymmentä naista ja yksi mies, siinä oli meidän kokoonpano. Paljua, morsiusleikkejä, saunomista, kuplivaa ja rikkaita keskusteluja sekä paikallinen Ränkirock -12. Kyllä ne estot vaan kaikkoaa kun juhlii lapsuudentovereiden kanssa. Normaalisti otan 4-6 siideriä KOKO illan aikana ja nyt otin varmaan kahdeksan pohjalle, siihen sitten automatkalla rokkailemaan hömpsyjä minttuviinasta ja 40 prosenttisesta likööristä (huom! en juo likööriä koskaan..) mökille takaspäästessä vähän taas kirkkaita ja klo 5 juotiin vielä 38 asteisessa paljussa viimesiä skumppia lasin pohjalta. Oikea meininki sanon mä! Hauskinta ja ihmeellisintä kaikessa oli se, että ei tarttenut käydä juttelemassa pöntön hengen kanssa vaan aamulla pakkas vielä vain hymyilyttämään kun nousin parin tunnin yöunien jälkeen ylös sängystä. Mistäköhän lie johtui... ;) Mistäköhän krapulat johtuu. Ei ne ainakaan oo verrannollisia siihen mitä lajia ja kuinka paljon ottaa.
Oli virkistävää nähdä ystäviä, joiden näkemisestä on kulunut turhan pitkä aika! Yläasteen oltiin mun kaverin Mathildan kanssa kuin paita ja perse. Se asuu nyt Etelä-Suomessa ja nähdään tosi harvoin. Mutta ihana asia että aina kun nähdään muistan jälleen pikapuolin sen miksi se nainen on ollut aikanaan mun paras ystäväni. Meillä on paljon samanlaisia elämän arvoja jotka yhdistävät. Molemmilla on tavotteita ja intohimoa mitä tulee urheilemiseen. Molemmat ollaan aidosti omia itseämme ja jo nuorempana meitä yhdisti asenne muita ihmisiä kohtaan, ei kannata koskaa välittää mitä muut ajattelevat vaan olla aito, oma itsensä. Naureskeltiin kun muisteltiin millaisia rankkiksia ollaan oltu teinivuosina. Matella oli irokeesi ja mulla hopparin vaatteet. Joskus nuorempana olin sanonut sisaruksilleni että kun mut haudataan niin haudatkaa mut sitten lökäreissä. :D Tuota en muista itsekään, mutta esimerkiksi siskoni muistuttaa minua siitä aika ajoin ja on luvannut toteuttaa hartaimman toiveeni, voi luoja!! 
Maten kanssa väännettiin kättä ja oli se sen arvoista. Mutta voin sanoa että en ala enää nyrkkeilijän kanssa vääntämään, jumankauta vielä eilenkin illalla sivelin feldeniä oikeaan ranteeseeni kun piti pistää niin kovaa vastaan sille naiselle. Sehän sen voitti, mutta oli tiukka skapa. Olin kuulemma melkoinen vastus. Toinen on lähdössä Tanskaan nyrkkeilemään ja meikätyttö se tahtoo vääntää kättä, jeah right!

Mulla on nyt "loma". Tai siis kuuden päivän vapaat töistä joista puolet on nyt pidettynä. Niitäkin "anoin" sähköpostilla johon tapani mukaan kirjoitin listantekijälle asiat aivan suoraan. Tämän päivän aion pyhittää kuntosalille ja uusille jalkaliikkeille joita bongasin yhdestä naisten fitness lehdestä. On aika saada tämä arse vihdoin kunnolla kinteytymään ja mikä oliskaan parempaa tekemistä sadepäivänä. 
Voin sanoa että tekis mieli hirttää jokainen ihminen palleistaan työmaalla jonka kuulee surkuttelevan sanaa loma. Herranjumala, olkaa nyt ihmiset tyytyväisiä että saatte nollata pääkopastanne kaikki työasiat moneksi viikoksi sataa silloin tai sitten ei, olkoon silloin toukokuu tai elokuu, kunhan vain saatte viettää palkallista lomaa. Eräät painaa duunia putkeen kymmentä kesää töissä eivätkä valita. Ens kesänä mullakin on eka palkallinen kunnon kesäloma ja silloin mä oon se joka hehkuttaa fasessa että än, yy, tee, nyt, lomalle lomps!
;D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti