KÄYTÖSHÄIRIÖINEN KOIRAN OMISTAJA KOULUTTAUTUU

Aurinkoista sunnuntai iltaa! 
Viikko on ollut täynnä toimintaa. Kelit on vaihdelleet hurjasti, välillä ihana lämmin auringonpaiste hyväilee kasvoja mutta heti kun aurinko menee umpeen ei tietoakaan keväästä. Sen verran hurja oon ollut että jo kesäpyörillä tohdin ajella ja kesäkalusteet tuli tänää putsattua ja hinattua etupihalle :) Oon oottanut pari päivää tän päivän hiilaritankkauksia ja kas kummaa ei niistä oo kunnolla tullut kyllä nautittua kun flunssa meinaa jälleen iskeä. Jumankauta, en muista tälläista aikaa että ois aina kerran kuussa ollut kipeenä. Mä niin toivon että pääsis ens viikolla vetämään kunnon tehoilla uutta treeniohjelmaa (jipiiiii!!) heti huomisesta alkaen. Oon intoa täynnä sen suhteen. Viisjakoisella ohjelmalla treenit jatkuu, mutta melkosta settiä luvassa. Huh huh! Valmentajalle oli viikonloppuna uuteen saliohjelma sähköpostiin vastattava vain että oon valmis uusiin haasteisiin mutta soijaa pukkaa! :D Ei siinä, tätähän mä oon todentotta toivonutkin että sais haastaa itsensä salilla kunnolla. Tuo uutta motivaatiota kun saa eri ohjelman 12 viikon jälkeen. Ja sit meinaan vaihtaa myös kuntosalia alkukesästä hieman laajemman salivalikoiman saliin, katsotaan tuottaako tulosta, uskon et tuottaa. 

Keskiviikkona viettelin rentouttavan vapaapäivän kesken työviikon ja se päivä menikin Tampereen päässä. Istuttiin pikkuveljen- sekä siskon kanssa Tampereen kahvilassa. Nähtiin porukalla pitkästä aikaa ja puhuttiin suut puhtaiksi. Mulla on ollutkin noita tyyppejä iso ikävä, ihana oli nähdä. Millan kans käytiin tiistaina treenaamassa Albatrossilla, joka oli kyllä viihtyisä, aika suuri kuntosali Tampereen sykkeessä. Ei siellä paljon naisiameidän lisäksi näkynyt salin puolella, mutta ehkä me vaan satuttiin sellaiseen hiljaisempaan aikaan. Mahtava vetää välillä yhteistreenejä, vaikkakin on erilaiset ohjelmat siskon kanssa, mutta tavoitteet on molemmilla kuitenkin lavalle saakka :) Tuo hyvää tsemppiä vaihtaa treenikuulumisia toistemme kanssa. 
Kävin ihanassa sisustuskaupassa lähellä äidin asuntoa, Laukontorin laidalla. Sieltä tarttu mukaan kermakko ja pieni tarjoilulautanen, luksusta arjen keskelle. 
Matin tapasinkin sitten keskiviikkona ja voin sanoa että taas jännitti. Mikä ihme siinä on. Mietin näkyykö kropassani ollenkaan toivottuja muutoksia, lähinnä mielenpäällä ei ollut syömiset, sillä nehän on sujuneet ohjeiden mukaan, vaan mietitytti onko kunto edistynyt kun on jäänyt sairastelun vuoksi joitakin treenejä välistä. Olihan se edistynyt :) Palaute oli taas pelkästään positiivista. Etureidet ovat ottaneet lihasta kuulemma takareisiä enemmän ja seuraavaan ohjelmaan tuleekin ekstra takareisiliikkeitä. Pakarat saivat kehuja. Vatsapalikoista erottuu hienosti kaks ylintä kerrosta. Ojentajat ottaneet hyvin lihasta vastaan ja ne olkapäät, ne ovat näkyvissä, ihanaa! Matti sanoi lopuks että ensitapaamisella olin laiheliini, nyt treenattu nainen :)
Näitä kommentteja on kiva kirjoittaa ylös blogiin, jotta muistaa joskus tulevaisuudessa nuo mukavat kokemukset välietappien tapaamisista. 

Loppuviikosta käytin Peen eläinlääkärissä jo vakiintuneessa eläinlekurissa Mai Vetillä. Voin lämpimästi suositella kyseistä paikkaa. Aina ollut hyvää ja laadukasta palvelua saatavilla. 
Merja Vuorus hoitaa meidän koiran ja siinä on kyllä sydämmellinen ja osaava eläinlääkäri. Alle 100 euron sai käynnin kennelyskä rokotteella, ihonalaisten pattien tsekkauksessa, silmien tutkimisessa johon saatiin ab tipat sekä päälle vielä pientä käytösneuvontaa kun sitä pyysin.
Meillä on alkanut kotona tästä päivästä lähtien seuraavat kaksi viikkoa kova koulutus koiralle. Tai no jos suoraan sanotaan on tämä omistaja neiti hieman apein mielin kun ei saa tuota rakasta nyt kahteen viikkoon huomioida millään lailla. Tulee olemaan vaikeaa, mutta aion olla kovana. Pakko palauttaa johtajuus tässä perheessä sille kenelle se kuuluu eli perheen naiselle! :D