Sivun näyttöjä yhteensä

perjantai 4. tammikuuta 2013

VIIKONLOPUN TUNNELMIA

Tänään on ollut sellainen päivä jollaisia on hyvin harvoin. Kävin kosmentologilla lahjakortilla jonka sain jouluna hemmottelua varten :) Kasvohoito tuntui taivaalliselta ja tuntui että se ois kestänyt tosi kauan aikaa vaikkakin 1,5 h meni. En oo koskaan käynyt kunnon kasvohoidossa muutakun joskus kuus vuotta takaperin sellaisessa erimoisessa jonka äippä mulle teki. Täytyis ottaa tavaksi! Vielä on hemmottelua toinen palanen jäljellä: jalkahoito parin viikon päästä, ikinä en ole moisessa käynyt!
Se on vähän hulluakin kuinka vähän sitä hannoo panostaa rahallisesti omaan hyvinvontiinsa. Ei nuo kosmentologipalvelut oo ainoastaan kosmeettinen seikka, ne antaa mahdollisuuden myös mielelle levätä. Jonkun vartin verran mulla oli niin autuas olo kun olin lämpimän peiton alla, kuunnellen ihanan solisevaa ja rentouttavaa musiikkia, seerumi kasvoillani. Mä sain mieleni tyhjättyä kaikesta kiireestä ja olin hetken aikaa ulkomailla aaltojen kohistessa lämpimällä rannalla :) Ei tuollaisiin mielikuviin ennätä perehtyä tän hetken maailmassa. Kaikki yrittää olla niin perhanan tehokkaita ja tehokkuus ja toimivuus on päivän sana. Hitot sanon mä! Mikään ei oo rasittavempaa kuin että se kiire tehdään tekemällä, silloin etenkin kun sitä ei olisi niin ihmiset pyrkivät näyttämään kiireisiltä. Joskus vaan kaipaa niitä aikoja kun sai luoda teininä tallila hevosenpaskaa ilman sen suurempaa hoppua! Ei ollut murheita mielenpäällä.
Tovi sitten mä luinkin jostain lehdestä että ihmiset ovat alkaneet panostamaan kaiken maailman mindfilness juttuihin, joogaan yms yhä enemmän. En yhtään ihmettele miks. Sen vuoksi koska jos työpaikallakin haluaisi hetken tehdä taukojumppaa kattoo joku sua aina kieroon. Hohhoijaa!
Yritän ettei kiirus ottaisi musta valtaa, vaikkakin parin viikon päästä vaihdan todennäköisesti 5x/viikko treeneihin uuden ohjelman myötä. Sen ajan voi jostain karsia, kyllä mä niin uskon. Enkä muutenkaan osaa ikinä iltaisin kattella vaan telkkua. On hyvä kun on tekemistä, mutta kyllä mä sen tiiän että kavereiden näkeminen jää varmaan hetkeks kakkoseks kun on pakko haaveiden eteen pyrkiä tekemään töitä. Se tarkoittaa kymmeniä-satoja tunteja hikeä ja ähertämistä salilla. Ja ne sen tulee ymmärtämään ketkä tulevat, ei oo mun päänvaiva.
Tänään oli mahtava tempo päällä jalkatreenissä. Tein vähän ekstraakin pakaroille ja etureisille. Jalat kiittää huomenna, toivon mukaan!
Kävin hakees salaatin yhdestä lemppariruokapaikastani tänään mukaan kun en kehdannut jädä pää punasena kasvohoidon jälkeeen sitä syömään :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti