Ekaks mulla on vaan yks juttu sanottavana:
Jotenkin sairaan hyvä fiilis! Huvittais hehkuttaa sitä koko ajan. Ja ihan kaikille.
Johtuuko lie menkoista että oon siivonnutkin kuin hullu kaks päivää vaiko siitä että uus säännöllisempi ja täsmällisempi ruokavalio on pärähtänyt käyntiin vaiko siitä että oon reenannut kaks kertaa uudella saliohjelmalla mutta fiilis on katossa! Pari vapaapäivää takana joiden aikana oon saanut aikaiseks enemmän kun parissa kuukaudessa yleensä. Ainahan oon ollut aikaansaava nainen (omakehu haisee :D ) mutta nyt oon tehnyt kaikki tympeätkin hommat hymyssä suin: mm. pessyt ikkunat ja varaston ja kertaakaan ei ees ketuttanut niiden touhujen keskellä! Kävin mummulassa pitkästä aikaa ja tuli niin hyvä mieli, olikin jo ikävä tuttua, ihanaa, naljailevaa vanhuspariskuntaa :) Mummun sanoin: joskus pitää huokaista miehen touhujen keskellä mutta 52 vuotta yhdessä opettaa olemaan toisen kanssa ja on arvokas asia.
On tuntunut hyvältä palata "takas ruotuun" säännölliseen grammamääräiseen ruokavalioon, jota ois tarkotus noudattaa vuoden -12 loppuun saakka. Mulle tuntui ekana pettymykseltä että "koutsi" laittoi treeniohjelman kolme päiväiseksi mutta nyt jo alan ymmärtämään miksi se niin teki. Mun keho on ollut aikamoisessa ylitilassa jo pitkään eikä oikein koskaan pääse palautumaan kunnolla.Oli hieno olo kun treenas pitkästä aikaa niin että oli kunnolla voimavaroja aloittaessa uutte treeniä. Vaikkakin treenaa aina eri lihasryhmät eri päivinä on se palautuminen kuitenkin tärkeää yhtä lailla ja nyt kun treenaa aina joka toinen päivä palautuu väkisinkin. Ja tulee vältyttyä noilta esim ma+ti+ke treeneiltä. Mä vaan VAADIN aina itteltäni salille lähdön joka toinen päivä oli tilanne töiden suhteen mikä oli. Sillon on mentävä kun on suunniteltu. Hyvin suunniteltu on jo puoliksi tehty, pätee paikkaansa monessa asiassa.
Ylättäen tämä tyttö on vissiin viime viikot ahtanut itseensä aika moisen määrän sapuskaa. Muuta loogista selitystä en ymmärrä sille miksi mieleni seilaa koko ajan ruoassa ja ihmeellisesti on myös tullut välissä nälkä vaikkakin saan syödä reilun kokoisia, proteiinipainotteisia aterioita joka välissä. Tai en tiiä onko mun nälkä, ehkä koen sen nälkänä että tekee mieli jotain sokerista hyvää. Kai nää on niitä sokerin vieroitusoireita. Kun ei vaan kovin kauaa kestäis!!! Kattelin junior master cheffiä (oli muuten huippu ohjelma!) ja ne teki mieleisiään jäätelöannoksia. Kyllä ois tehnyt mieli lähimpään Saleen ostamaa nnougat-suklaa jäätelöä. Eikä asiaan auttanut yhtään vieressä mankuva mies joka sanoi että ois ihanaa jos leipoisin enemmän. Huoh! Tahdonvoimaa vain peliin ja äkkiä!!
Mulla on visio alkuvuodelle ja en meinaa pysyä housuissani ollenkaan, niin intona oon siitä asiasta. Vielä en enempää kerro. Vain mieheni tietää mutta se tsemppas myös lopulta ja sanoi että olis mun juttu. Oon aika ärsyttävä enkös vain, mutta kattotaan kuinka kauan pystyn pitämään tuon asian salassa.
Viikonlopuks duuniin, aivan kiva mennä tienaamaa. Mikä mulla on? Kuunnelkaa nyt mun ajatuksiani! :D
Menevä kipale:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti