Aamu alkaa sillä kun raotan silmiä ja mietin, et onpas levännyt olotila vaikka laitoin kellon herättämään 8:30 vapaapäivänäni eikä kello oo vieläkään soinut. Noh, en viitti kattoa kännykkää sen tarkemmin koska aina kun niin meen tekemään en jostain syystä saa enää nukutuksi :D Sitten kuulen kun naapurin tenavat juoksee etupihalla ja mietin että täälläpä on pirteää porukkaa heti aamuvarhaiseen. Käännän kylkeä ja nukahdan uudelleen. Taas avaan silmät ja mietin että nyt on tällä likalla niin virkeä olo, vilkaisen kelloa, hemmetti puoli 12! Oli tarkoitus herätä varhain jotta kävisin kerrankin aamupäivällä salilla ja tekisin treenin pitkän kaavan kautta ennenkun meen päivällä kattomaan ystävän kuukauden vanhaa pikkuprinssiä. Toisin kävi, mutta tulipahan otettua pakosta 12 h yöunet ja koko päivän ollut virtaa kuin pienessä pitäjässä!
Se vauva oli ihastuttava. Niinkuin pienet aina on. Mutta tuo pikku ukkeli oli erityisen ihana, koska se oli aivan super kiltti. Jos vähän itketti ja päästi pierua pihalle, niin heti sen jälkeen tuli hymy kasvoille. Mietin kuinka nopeaan vauvat kasvaa, 4 viikkoa ikää eikä toinen enää näytä niinkään vauvamaiselta.
Mietin tekeväni tänään vielä pari jalkaliikettä salilla, mutta toisin kävi. Ei puhettakaan siitä haaveesta, koska aamulla heti tunsin olostani että pakko pitää palauttava päivä tänään jalkatreenistä, sillä eilen tein jalat vielä niin myöhään salilla ja olo oli kuin olisin jäänyt jonkun jyrän alle takareisistäni! Joten tein paljon rintaa, olkapäitä, hieman ojentajia ja habaa. Vatsat sai levätä tän päivän. Huomenna on vapaapäivä salilta ja torstaina sitten taas isolla tsempillä treenaamaan! Salin vaihdos teki todella terää mulle. On hieno homma että löysi sellaisen salin missä oikeesti tulee tehtyä varmaan jokaisella laitteella ja ne laitteet ei oo liian monimutkaisia eikä liian hienoja mun makuun. Tuo paikka on kaikkea muuta kuin yksi aiemmista saleista johon oon käynyt tutustumassa. Siellä salilla josta EN pitänyt kuljettiin jonkun ihme muistitikun tapaisen härpäkkeen kanssa hienoilta laitteilta toisille, vapaat painot loppui 10 kiloon ja vastaus salinpitäjältä oli kun kysyin kuinka hän ajattelee minun kehittyvän kun teen miltein kaikki vapaiden painojen sarjat yli 10 kg:lla oli: "Kokeile Kinesis naruja, ne vasta tehokkaita onkin." Justiinsa joo :D Nyt ympärillä on porukkaa joista näkee et niillä on intohimo treenaamiseen eikä vain kuljeksita ympäriinsä kattellen nokanvartta pitkin täydessä tällingissä. On varmaan helppoa arvata. Suurin osa salilla kävijöistä on miehiä. Oon niin tyytyväinen että oon säilyttänyt hyvän tahdin treeneissä vaikkakin on tullut kunnon kesä, viime kesänä kun ei salilla pyöriminen jostain syystä niin napannut.
Ei muutakuin rahkat naamaan ja jos käpertyis sänkyyn lukien koukuttavaa kirjaa Tie tuolle puolen. Lainasin sen hetki sitten kirjastosta kun eräs minulle rakas ihminen oli miltein taivaanportilla ja halusin lukea ihmisten kuolemanrajakokemuksista, jotta ymmärtäisin paremmin tuon ihmisen ajatusmaailmaa sen jälkeen kun hän oli kuoleman kanssa kasvokkain. Viimeinen lukemani kirja jonka oon rehellisesti lukenut kannesta kanteen on tainnut olla ala-asteella joku Bertin päiväkirjoista. Se jo kertoo jotain tuon kirjan kiehtovuudesta ;) Lisäksi kirjasta olen saanut uutta ajattelutapaa työhöni sairaanhoitajana. Minusta tuntuu etten enää itsekään pelkää kuolemaa. Huh, menipäs syvälliseksi!
Toivottavasti tämä viikko tois mukanaan yhtä lailla aurinkoa kuin viime viikko!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti