KEROSENE- MY NEW BEST FRIEND 

Sekavat fiilikset. Viikonloppu meni hieman överiks syömisten osalta, oli yhtäkkiä jotenkin paha mieli kun mietin tuleeko mua ikään kukaan näkemäänkään siellä fitnesslavalla. Typerää että mietin sitä asiaa näin paljon, samalla se on tietenkin ihan tervettäkin pitää se fokus mielessä. Eihän sitä muuten sais haaveitansa ikinä toteutettua. Mun hyvä mieli valkun tapaamisen jälkeen kääntyi yhtäkkiä jotenkin huonoksi kun Matti meinas perjantain tapaamisessa että mun tähtäin ois syksyksi 2012 bodyfittnekseen.

Järki sanoo että sehän on MAHTAVAA! Eihän siihen oo kuin yks hujaus ja saa ainakin lihakset mukavasti kasvaa, ei tartte sit hävetä itteään lavalla liian olemattomilla lihaksilla, sitä mä en luojan kiitos ainakaan halua...
Mutta tunteet menee sitten yhtä vuorostorataa. Kun olin valmistautunut henkisesti siihen kevääseen 2014. Valmennukseen ryhdyttyäni alustava puhe on ollut vain mahdollisesti vuodesta 2014. Jotenkin oon saanut sen väännettyä päässäni niin että teen kaikkeni ja se kisahan on keväällä -14. Ei se riitä että tekee kaikkensa salin puolella, lihas vain ei kehity räjähtämällä kun puhutaan puhtaasta urheilusta. Menköön tähtäin vaikka vuosien päähän niin meikäläinen ei kyllä tuu ikinä vetämään muutakuin pulkkaa.! Haluan olla itseeni tyytyväinen kaikinpuolin ilman vippas konsteja.

Yritän kääntää ajatukseni positiivisemmiksi. Miettiä sitä kuinka hienoa on jos kilpailemaan pääsen peräti jo ens vuodenkin aikana ja miettimällä sitä että joka kerta on vain kehuja valkun tapaamisessa sadellut :)
Minä oon perfektionisti ja se tapaa välillä itteäkin ärsyttämään. Se fakta vain on pakko käsittää, että body fittnekseen tarttee lihaserottovuutta paljon enemmän kuin esimerkiks bikinin fysiikkaan ja koska haluan bf sarjaan en aio vähempään tyytyä. :) Bikinikilpailijoita kohtaan kaikki respektit, mutta kukin eläköön sellaista unelmaa mikä parhaimmalta tuntuu :)

Kevytviikko salilla teki tehtävänsä. Uutta intoa puhkuen menin tänään vetämään aamupäivätreenin polte silmissäni ja kehossani. Ennen salia kävin Mustissa ja Mirrissä. Samalla hieman myhäillen kattelin kelloa joko Kerosene on ennättänyt vaikuttaa n 30 min, sitten saiskin suunnata salille päin. Kassalla tuli tunne että poskia alkoin punoittaa ja jotenkin metka fiilis muutenkin :D Salille päästessäni jalkani tuntuivat selkeästi menevän juoksumattoa nopeampaa tahtia kävellessäni, oli kuin ilmaa ois ollut jalkojeni alla toveja. Tein pakarat, takareidet ja vatsat lisäpainoin. Ja fiilis oli loistava! Kerosene oli testissä ekaa kertaa latarina, mutta ei varmana vipaa kertaa. Mahtavaa tavaraa!

Suosittelen muutenkin porukkaa käymään sportlifen nettisivuilla tekemässä mainioita löytöjä! Hinta laatu suhde kohdillaan eikä paskanmakua yhdessäkään tuotteessa. ;) Ylpeänä edustan osana Team Sportlifea!

http://www.sportlife.fi/

Loppuun pari kuvaa uudesta perheenjäsenestämme, tutummin Amysta. Rauhallinen, ihmisrakas ja aina hyväntuulinen tytteli joka on jo päivässä valloittanut sydämet !

Vielä tulee aika kun nämä eivät ole pelkkinä koristeina ;) 

LOMAILUA TAMPEREELLA JA ROVINSSIA

Mun päivitykset on yleensä melko pirtsakkoja. Noh nyt on tosi väsynyt olotila. Kello tulee puol ysi illalla ja rokkikansa on parhaassa nosteessa Törnävänsaarella, meikäläinen se heräs hiljattain päikkäreiltä. Keitti kahvit ja tankkaili massua. Taas :D
Tänään on tullut syötyä hiilareita ihan älyttömästi ja olotila ei oo ollut mikään paras mahdollinen. Illan puoleen on alkanut särkeä päätä ja väsymys vaan yltyy. Koitan pysyä hereillä pari tuntia vielä. Luultavasti Tampereen päässä hieman kehnosti nukutut yöt painavat ja tietty myös tämä tahallinen hiilarihumala. Muut juo Provinssissa, mä vaan syön!

On ollut ihan huippu viikko Tampereella äidin, siskon, veljen ja koissulin kanssa. Ja huomenna on tiedossa lisää mukavaa kun haen meidän koiralle tyttöystävän Pietarsaaresta. Tampereella tuli kierreltyä kauppoja, käytyä kahvilla Cafe Europessa ( http://www.ravintola.fi/europa ) josta on muodostunut kantapaikka Tampereella perheen ja kavereiden kesken, lenkkeiltyä, pailattua, saleiltua, tavattua valmentajaa sekä varattua Kreetalle matka syksyksi! Jee! Ostin myös kisakengät fitnesslavalle, hyvissä ajoin sillä aion aloittaa kohtapuolin poseerausharjoitteet toden teolla.

Matti on kyllä mainio valmentaja kaikin tavoin. Aina vaan mä sitä jaksan hehkuttaa. Se osaa tsempata elämän joka saralla kehittymisen kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Siltä saa suoran ja rehellisen palautteen ja ei oo mitään asioita mistä sille ei pystyis puhumaan. Seuraavat kahdeksan viikkoa saan pitää tankakuspäiväni x1 viikossa ja ruokavaliopohja pysyy entisellään. Sehän vain passaa :) Reenien kulkua ei lähdetä vielä muuttamaan sillä tällä ohjelmalla ollaan menty vasta 5 viikkoa ja kuulemma hyvin puree. Lihasta erottui taas viime käyntiä paremmin ja jonkinmoista kiinteytymistä oli kuulemma havaittavissa ;)
Realistiset tavoitteet menis tällä hetkellä Bodyfitness sarjaan syksyksi 2014. Saas nähdä kuinka muijan käy!

Tämän viikon oon pitänyt kevyttä treeniä yllä. Se on tullut tarpeeseen sillä kaikkeni oon viimeset viis viikkoa salilla antanut ja kroppa kaipaa pidempiä sarjoja ja pääsyä hieman helpommalla. Viime viikolla kävin sedälläni hierottavana. Varasin ajan sillä musta alkoi tuntumaan että ei oo enää järkevää tehdä selkäreeniä kun miltein koko aika menee mahdottomien jumien miettimiseen ja niskatkin oli tosi jumissa. Paikat aukeni ihan mukavasti. Edelleen kuitenkin hartiat ja selkäpuoli on pikkuisen pipinä sellasella erimoisella tavalla kuin treenin jälkeisinä jumeina. Pakko varmaan varata vielä aikaa Seinäjoen puolelle hierontaan. Hulluhan tässä on ellei kehonhuollosta huolehdi kun kuitenkin sitä niin paljon tulee rääkättyä.

Huomenna ois tarkotus aamupäivästä vetästä ennen Pietarsaareen lähtöä viikon viimenen kevyempi versio treeneistä hartioille ja olille. Siitä onkin sit hyvä jatkaa kesäloman viimeiseen viikkoon ja suunnitella ens viikolle jotain kujeita :)

Todettakoon vielä että mukavaa et on Provinssi mutta mua ei vois vähempää kiinnostaa rymytä siellä kännipäissäni. Tuo juominen ei oo enää meikän juttu, mutta toteuttakoon sitä ken tahtoo. Pitäkeehän kavereistanne huolta ja kävelkää omin jaloin eikä nousta niihin pimeisiin takseihin. Niin!! :D

 Äidin luona

 Uus piristävä tuttavuus

 Tankkauspäivän välipalaa

Tankkauspäivän aamupalalla tarjolla ala Lidl: Tuoreita croissanteja ja rahkatäytteisiä voitaikinatyynyjä, King Frais vanukkaita, porsaan fileetä ja sulatejuustoa sekä suklaatäytteisiä croissanteja (ne ei olleet hyviä ollenkaan, ei tartte toistamiseen ostaa.. ) Muuten maittoi!

PÄIVÄ MAALLA

" - Karjalainen luonne menee todella vaikka läpi harmaan kiven. Tapoja kuitenkin luovalla Karjalaisella on, ja paljon. Kukaan ei sano, että ne olisivat viisaita, mutta jälkikäteen voi todella sanoa, että kaikkea kokeiltiin. Ei on vastaus minkä Karjalainen persoona hyväksyy huonosti. Kaikesta voi aina neuvotella, pakottaa tai hellästi huutaen suostutella.

- Karjalainen itkee ja nauraa samaa aikaan. Välillä tätä persoonaa tuntematon henkilö saattaa luulla että Karjalainen olisi jotenkin löyhä päästään. Tämä ei pidä paikkaansa. Karjalainen on tunnepersoona, mikään ei jätä kylmäksi ja jos jättää, on jossain vikaa.

- Temperamentti. Nollasta sataan nanosekunnissa. Koskee iloja ja suruja. Karjalaisella on häät tulossa, ja suunnitellessaan niitä, ei voi tehdä muuta kuin itkeä. Ja sitten nauraa sille räkäisesti, että pitääkin itkeä. Koskaan ei ympäristö Karjalaista tuntematta, voi olla aivan varma siitä, missä tunneskaalassa nyt mennään. Naamasta näkee kuitenkin usein ainakin se punaisen värin, mikä tyypillinen hehku nassussa karjalaisen suuttuessa. Savu nousee samalla korvista, joten tunnetilasta ei oikein voi erehtyä.

- Uskoo hyvään kaiken jälkeen. Karjalaista, joka luonteeltaan on perin hyvätahtoinen ja ihmisrakas, on valitettevan helppoa välillä huiputtaa. Ihmisten keskellä viihtyvänä persoonana altistaa itsensä usein noloihin tilanteisiin joista selvitään karjalaisella hurtilla huumorilla. Ongelmissa myös tuo tulisielu usein on, niihin ajautuu vain kuitenkin hyväntahtoisuuttaan."


Voi elämän kevät kun hymyilytti tänään mummulassa kun mummu kertoi tarinoitaan siitä, kuinka aina tulee sanoneeksi asiat suoraan niin terveyskeskuksessa kuin kaupan kassallakin. Mun mummu, Terttu on Karjalasta kotoisin ja välillä huomaan luonteenpiirteestäni paljon samaa. Juteltiin mummun kanssa siitä, että sillä ei ole mitään väliä mitä muut ihmiset ajattelevat, kunhan vain saa aina suunsa auki tilanteessa kuin tilanteessa. Pidän itseäni ihan kohteliaana ihmisenä, mutta välillä huomaan kun pinnani kiristyy etten yhtään mieti mitä suustani päästän. Näin oli käynyt mummulle Alajärven tk:ssa hoitajalle jutellessaan ja näin kävi minulle kun häädin yksityisen pysäköinnin valvojan lipettiin tontiltamme. 
Pitää paikkaansa myös se, että Karjalainen on tunnepersoona. Mä elän paljolti tunteiden varassa, en järjen. Sanon ja kerron aina mitä mieltä oon asioista toiselle osapuolelle. Välillä saatan tehdä päätöksiä nollasta sataan jos sisimpäni niin sanoo. En mieti seuraamuksia, elän vain hetkessä. Tunteet saattaa vaihdella päivän mittaan aivan laidasta laitaan. Mutta se on vain elämää! Minä myös nimenomaan uskon, että jokaisesta ihmisestä löytyy se hyväkin puoli, monet suomalaiset vaan ovat kätkeneet positiivisuutensa vuosien saatossa huomaamatta. Se on se meidän typerä kansalaisluonteenpiirteemme! Ei sais räiskyä eikä näyttää tunteita, pitää miettiä mitähän naapurikin tuosta ajattelee. Ja paskanmarjat. Tämä elämä eletään vain kerran. Kukaan muu ei elämääsi elä kuin sinä itse: tee siis siitä reissusta ikimuistettava. Tee asioita joista voit ylpeänä keinutuolissa kertoa lapsenlapsillesi samalla hymyillen ja samalla sydämessäsi tuntien sen hienon hetken jännityksen, aivan kuin se olisi ollut eilen. :) 
Kun lähdin tänään mummulasta käännyin tovin taaksepäin ja halasin mummua. Siksi koska musta tuntui siltä. Ei ikinä voi näyttää ja kertoa toiselle liikaa sitä kuinka tärkeä ihminen hän on. Matkalla kotiin ajelin mummun ja papan pomimat mustaherukat ja itsetehty mehu sekä hillot kylmälaukussa pomppien, iloisena elämän pienistä mutta niin kantavista asioista.

Mummu sanoo aina asiat suoraan heti ovelta. Tälläkin kertaa se tokas kuinka mä oon kuulemma laihtunut entisestään. Ja kun olin lähdössä se sanoi että älä enempää tiputa painoa. Mutta kun se huomas mitä ruokia söin kylmälaukustani se teki myös huomion että en oo laihiksella. Mietti vain ääneen että tuollalailakos sä syöt jotta saat niitä lihaksia? Mummu oli sitä mieltä että nyt jos koskaan on hyvä aika tarttua tuumasta toimeen fitnessuran suhteen. Ennen tenavia. Se yllätti mut. Se ei puhunutkaan enää niistä iänikuisista lapsenlapsista vaan oli aidosti kiinnostunut proteiinijauhoni koostumuksesta ja mietiskeli ääneen että "voi voi jos sä sitten lähdet maailmalle.." Siis mummu! Mä aion kyllä pysytellä Suomen rajojen sisäpuolella. :D Hyvä että jollakulla on noin kova luotto meikäläisen kykyihin. 

Kun mummu kerran oli käynyt parturissa tokas pappa siihen että sun pää näyttää kynityltä kananperseeltä.
Kun laitoin nuorempana rastat ei se mummuani miellyttänyt ollenkaan.
Kun meillä oli isän kanssa riitaa ollessani teini-iän kynnyksellä soitin äidille ja kerroin itku kurkussa iskän lyöneen mua hillopurkin kannella päähän. Äiti nauroi. Ja minä sitä vastoin itkin vielä enemmän kun ei kukaan ymmärrä.
Meidän perheessä on aina puhuttu asioista suoraan ja sellaista elämän kuuluukin olla!

Loman aikana treenit on sujuneet loistavasti kunnon pumpilla. Syynkin tiedän: oon saanut henkisesti ja fyysisesti levätä kunnolla, ihana asia!

" If your mind tell your body to stop,
you will stop.
Train your mind first and enslave your body to it. !

      POSITIIVISUUTEEN EI TARVITA PALJOAKAAN 

Vettä sataa ja mä vaan hymyilen. Ensimmäinen lomapäivä ja mitä tekee Katja. Heiluu mopin varressa samantien kun aurinko menee pilveen ja sadetta pukkaa. Kerrankin saa tehdä tuon homman rauhassa, siivoaminen on ihan kivaa silloin kun siihen oikeasti on aikaa. Eli harvoin.

Viikonloppu vierähti Vaasassa. Aloittelin vapaat perussetillä elikkäs syömällä ittenin täyteen niin Pancho Villassa kuin McDonaldsissa kuin Subwayssakin sekä myös Makuunissa käynnin jälkeen, uups! Suunniteltu juttuhan tuo oli sillä tiedossa on ollut että lähdetään viettää hotelli+ kaupunkilomaa miekkosen kanssa koko viikonlopun. Nyt tarkoituksena ois jättää tän viikon tankkauspäivä välistä sillä viikonloppuna tuli syötyä kahden päivän tankkaukset, hyvä ettei kolmetkin.. Tuli käytyä kavereiden kanssa Hullussa Pullossa sekä kylvettyä likkakaverin kanssa hotellin poreammeessa. Pulahdettiin miehen kanssa Tropiclandiassa myös poreissa ja sittenhän mä sen keksinkin, vitsit kun oli hauskaa laskea vesiliukumäkeä piiitkästä aikaa! Valomerkki kylpylässä tuli klo 20:30 ja viimeisen puolen tunnin aikana mäkeä ei käyttänyt kukaan muu kuin minä ja Sami :D

Meinasin etten tee salireeniä kanuunapäivänä ollenkaan. Aivan, tuli sitten otettua siideriä (suunnitellusti sekin) lauantai sunnuntai välisenä yönä. Ei se nyt niin äkkiä päähän kilahtanut mitä ois ajatellut puolen vuoden tauon jälkeen. Mutta meinasin josko ois juonut sellaiset 3-4 niin kylläpä siihen määrään saa n 5 alkoholiannosta vielä lisätä ;) Turha ajatella sivistynyttä känniä kun pitkästä aikaa tulee ottaneeksi, sokka irti vaan! 
Mutta kyllä mun täytyy todeta että on tuo baarimaailma jo aikalaila taaksejäänyttä elämää. Mä en kestä kattella niitä kännisiä muijia jotka epätoivoisesti tyrkyttää itteään miehille. Enkä jaksa kattella miehiä jotka viilettää siellä yhden yön kiilto silmissään. Se ei vaan kuulu mun elämään. Tietty jokainen saa olla sellainen kuin haluaa, kaikkea ei vaan oo pakko katella ellei sellaisissa paikoissa oikeesti viihdy. Nykyään on monesti mukavempaa olla selvinpäin juhlimassa kun alkoholin alaisena. Mä en kaipaa sitä juomaa tippaakaan! Tietenkin se tekee psyykkeelle hyvää kerran pari vuodessa ottaa, sen vuoksi minäkin sen nyt tein. 
Niin siis menin sitten eilen illalla vielä salille kun ei krapulasta niin myöhään ollut tietoakaan. 22:30-->24 reenit ja  ristus mitä reeniä se olikin! Kyllä totta mooses kulki kun oli viikonlopun päästänyt tuollaisia eväitä naamaan. On se hienoa huomata mikä osuus ravinnolla on sarjojen pituuksiin ja toistomääriin. Aluks ajattelin että toistot ei olissa eikä ojentajissa lopu ikinä. Pakko oli lisätä painoja 1-2 kg sarjoihin ja silti jakso hyvin vanhat toistomäärät ja muutamia tuli lisääkin kumminkin sarjoihin. Oon alkanut toden teolla ymmärtämään tankkausten merkityksen reeneissä. 
Tämä viikko olis periaatteessa kevyt saliviikko jos  nyt oikein oon laskeskellut. Musta tuntuu niin typerältä pitää se kevytviikko just loman ekalla viikolla kun on aikaa keskittyä vielä entistä paremmin treeneihin. Joten siirtyköön joksikin aikaa eteenpäin!

Lauantaina tuli lenkkeiltyä koiran kanssa Vaasassa aamulla aerobinen ja maisemat oli silmiähivelevät ja keli kohdillaan:

Mun ajatukset pyörii tällä hetkellä Etelä-Suomessa rakkaan kummitätini luona joka operoidaan tänään. Lähetin eilen jo sinne suojelusenkelini reppu täynnä iloisia asioita ja tsemppiä hänen rinnalleen :) 
Iloa päivään tuo myös se että sallin itselleni luvan keskittyä kolmeksi viikoksi syömiseen ja treenaamiseen ajatuksen kanssa ja kaikessa rauhassa, hikeä ja tahdonvoimaa puhkuen. 
Pian perheeseemme liittyy neljäs jäsen. Aion viikolla myös nähdä tärkeitä ystäviä ja ensi viikolla mennä Tampereeelle perheen pariin. Myös mummua ja pappaa käyn lomalla moikkaamassa. 

Minä oon uneksinut päivästä jolloin uutisissa ei olis kuin vaan iloisia asioita ja tänään se tapahtui!

Ihka ensimmäinen omistamani kylmälaukku, tulee tarpeeseen.